Jääkiekko liikuttaa ihmisiä ja varsinkin suomalaisia. Peli sopii meille. Siinä taistellaan, väännetään, taklataan, ei anneta periksi, pelataan yhdessä ja kovalla työnteolla voi korvata muunlaisia puutteita.

Lätkä puhuttelee meitä ja kiekkoilijoista tulee Suomessa superjulkkiksia. Pelaajista tulee kansan tuttuja. Teemu ja Saku. Teppo. Etunimituttuja. Raipe, Eepi, Kipru, Essi, Taisto ja Veikko tunnetaan lempinimillään.

Olen pidemmän aikaa pohtinut aktiivisen suomalaisen kiekkoperheen kokoa.

Esimerkiksi, millainen on kävijämäärä otteluissa, jos se mitattaisiin nettimaailmasta tuttuina kertakävijöinä. Kuinka monta eri henkilöä SM-liiga vetää halliin kauden aikana? Kuinka paljon halleissa on heitä, jotka istuvat siellä aina? Kuinka suuri markkina jääkiekkoihmiset ovat, ja samalla, mikä mittaa jääkiekon ydinperheen kokoa parhaiten?

En tiedä, joten spekuloin.

Torinon olympiafinaalin katsojaluku 1 686 000. Kattanee melkeinpä kaikki urheilusta kiinnostuneet suomalaiset.
Viime kevään MM-finaalin katsojaluku kertoo, että Suomessa on ainakin 1 133 000 Leijona-fania.
Jätetään kansallisuustunteet sivuun ja siirrytään SM-liigan pariin. MTV3 keräsi vuoden 2003 finaaliottelun aikana television äärelle 771 000 katsojaa.
Nelonen sai puolestaan viime kauden kolmanteen finaaliin 497 000 katsojaa (mikä oli koko vuonna neljänneksi eniten Nelosella ja jätti 15 000:lla taakseen esimerkiksi 4D-dokkarin Uskomaton kutistuva nainen). Toinen finaali keräsi 480 000 katsojaa.

Mutta jos katsoo SM-finaalin televisiosta, onko silloin ytimessä? Tutkitaanpa tilannetta vielä jääkiekon erikoislehtien puolella.

Kiekkolehti, Suomen vanhin jääkiekon erikoislehti, ilmoittaa levikikseen 48 439, ja kun samaa lehteä lukee useampi henkilö, lukijamääräkseen 83 000.
Jääkiekkolehti, joka oli 1990-luvulla se, jonka lisenssipelaajat saivat postiluukusta sisään, kertoo levikikseen 17 162. Lehti kiertää ilmeisesti paremmin, koska lukijoita sillä arvioidaan olevan 114 000.

Kuka enää lukee? Suurinta aktiivisuutta osoittavat tietenkin he, jotka seuraavat matseja ja vieläpä osallistuvat jälkipeleihin.

Yhdellä keskimääräisellä SM-liigakierroksella halleissa on reilut 30 000 ihmistä, ja Canal Plussan äärellä varmasti paljon lisää, mutta koska jääkiekko ei ole sama kuin SM-liiga, lasketaan mukaan vielä Mestiskin, ja sen keskimääräiset 7000 katsojaa halleista ja 40 000 Urheilukanavan ääreltä.
Nykyisin lätkätietoa haetaan tietenkin myös netistä. SM-liiga.fi kerää viikoittain noin 150 000 kävijää ja Jatkoaika.comille on rekisteröitynyt 13 247 innokasta keskustelemaan jääkiekosta.

Kiekkoihmisiä on paljon, mutta ei niin paljon kuin voisi joskus kuvitella. Jään pohdiskelemaan.